Tänään on hienoa olla yrittäjä
Tänään 5.9.2010 oli hienoa herätä ja huomata, että on ensimmäistä kertaa Suomessa valtakunnallinen yrittäjyyden päivä. Onkin hienoa, että yrittäjyys on pikku hiljaa saamassa ansaitsemaansa arvostusta. Tulin aidosti hyvälle mielelle, kun huomasin asian.
Yrittäjyyden opetus on myös lisääntynyt huomattavasti. Nykypäivänä yrittäjyysopintoja opetetaan jo ala- asteelta alkaen. Tämä on mielestäni todella positiivinen muutos kouluissa ja toivottavasti pysyvä. Innolla odotan, että lisääkö tämä tulevaisuudessa yrittäjien määrää. Itse toivon, että lisää.
Sosiaalinen media pienyrittäjien tukena
Sosiaalisen median tulo yrityselämään on ollut pienyrittäjille loistava uutinen, sillä tämä on parantanut pienyrittäjien verkostoitumista ja keskenäisiä yhteistyömahdollisuuksia. Tänä päivänä on helppo sopia tapaamisia toisten yrittäjien kesken, vaihtaa ideoita ja ajatuksia, sekä tehdä yhteistyötä muiden pienyrittäjien kanssa. Enää pienyrittäjä ei ole yksin ongelmiensa kanssa vaan apua on tarjolla. Tällä hetkellä toimivin ryhmä pienyrittäjille Facebookissa on Ystäväyrittäjyys – Friendtrepreneur, johon kannattaa tutustua. Siellä pienyrittäjä ei ole yksin vaan vertaistensa kanssa.
Juhlistankin yrittäjyyden päivää nostamalla kuohuviinilasin kaikille yrittäjille sekä miettimällä, mitä kaikkea positiivista yrittäjyys on minulle jo tarjonnut ja mitä se tulee tarjoamaan tulevaisuudessa.
- Ilkka Sallinen
Tehokkuus alkaa olemaan suurimpia vaatimuksia työelämässä. Yrittäjänä siitä on kiinnostunut ihan omien päivien pituudenkin takia. Kun sähköpostilaatikko pursuaa ja pari muuta hommaa odottaa tekemistä, sortuu tinkimään aivan väärästä päästä. Tutuksi on tullut viereinen kebab-ravintola ja lähikaupan einestiski. Lounaan jälkeen sitten kuluukin tunti tai pari ähkyssä ja armottoman väsymyksen kourissa. Tuntuu, että on aivan jumissa ja ainoa päässä pyörivä ajatus liittyy kahvinkeittimelle raahautumiseen.
Olen lomalla alkanut harjoitella terveellistä ja säännöllistä syömistä. Olen korvannut valkoisen vehnän täysjyvätuotteilla ja syönyt kasviksia lähemmäs kilon päivässä. Olen opetellut syömään hedelmän välipalaksi, vaikka ei vielä olekaan nälkä. Uskomatonta, miten nälkä pysyy loitolla ja ruoan jälkeen ajatus kulkee jopa kirkkaampana kuin ennen lounasaikaa. Illalla lenkkarien jalkaan vetäminen ja edes puolen tunnin kävelylenkki tuo aivan uutta puhtia. Jaksaa vielä illalla tehdä vaikkapa seuraavan päivän eväät valmiiksi.
Kyllä, tähän kuluu aikaa hieman enemmän. Käytän ruoanlaittoon nyt noin tunnin. Lenkkiin menee puolesta tunnista pariin tuntiin. Uusi elämäntapani siis vie aikaani noin kolme tuntia päivässä. Mutta mitä ihmettä, kiire ja saamattomuus onkin vähentynyt.
Ahkeraa syksyä kaikille, syökää ja voikaa hyvin!
Innovaatioiden karikko
Olin päättänyt, että tällä ruotsinlaiva reissulla en juopottele, kun seuraavan päivänä piti tutustua Tukholman nähtävyyksin. Ajattelin, että pakkohan laivalta on muutakin tekemistä löytyä, kun vain pitää mielen avoimena. Löytyihän sitä syöminen, pelikoneilla pelaaminen ja…
… siihen ne sitten jäivätkin. Kuinka on mahdollista, että mitään muuta tekemistä ei löydy? Ruotsinlaivojen palvelut olivat jämähtäneet 20 vuotta sitten keksittyjen ratkaisuiden tasolle ja näitä prosesseja oltiin kehitetty tehokkaiksi rahantekovälineiksi, miettimättä mitä muuta he voisivat tarjota. Tiloja ja mahdollisuuksia on vaikka mihin, mutta tartutaanko niihin?
Silja Line oli mukana diilin jaksossa, jossa he ulkoistivat innovointityönsä kokeneille yritysjohtajille. He saivatkin todella luovia vastauksia. Ensimmäinen tiimi ehdotti muumeja, jotka olivat olleet laivalla jo kymmenen vuotta. Toinen tiimi ehdotti uutta logoa. Hurjan luovaa ja innovatiivista!
Mistä sitten he voisivat saada apua ongelmaansa? Nuorilla opiskelijoilla on pää täynnä uusia ideoita ja he tarkastelevatkin asioita täysin erilaisesta näkökulmasta, kuin kolmekymmentävuotta alalla ollut konkari.
Avoin innovaatioympäristö Demola, esimerkiksi kokoaa korkeakouluopiskelijoista monialaisen projektiryhmän tekemään innovointityötä.
Jos mitään ei tehdä, niin kuinka kauan kestää, että kuluttajat vaihtavat uusiin hohdokkaampiin palveluihin? Ruotsinlaivoilla on perinteet ja vakiasiakaskuntansa, mutta mistä uusia vakiasiakkaita?
Kuusi vinkkiä vaikuttavampaan tekstiin
Tämä blogikirjoitus on tehty sinulle, joka tahdot kirjoittaa paremmin niin paperille kuin webbiinkin. Jaan sinulle ajatuksia, joita minulle nousi lukiessa Tom Lundbergin kirjaa Kirjoita, vaikuta, menesty! Lundberg antaa neuvoja lähinnä painetun sanan näkökulmasta, mutta suuri osa kirjoittamisen laista pätee webissä sellaisenaan. Missä tahansa kirjoitatkin pääasia on, että tiedät, kenelle kirjoitat. On täysin naiivia kuvitella, että voi herättää mielenkiintoa “vauvasta vaariin”.
Alku joko herättää tai tappaa mielenkiinnon
Jutun aloitus on tärkeä, koska siinä kohtaa lukija päättää jatkaako hän lukemista vai ei. Ensimmäisestä kappaleesta tulee selvitä, mitä juttu käsittelee. Jo aloituksen tulee vastata kysymyksiin kuka, missä, mitä ja miksi. Yritin aloittaa juttuni selkeästi kertoen, mitä, miksi ja kenelle. Jos olet lukenut tähän asti, aloitus toimi ja tavoitti kohderyhmän.
“Esimerkki tehoaa paremmin kuin ohje.” – Francis Osborne
Ihmiset rakastavat tarinoita. Uskallan sanoa tämän omalla lyhyellä elämänkokemuksellani. Lundberg kehottaa minua ja sinua kitkemään passiivimuodot tekstistä kuin ne olisivat sen rikkaruohoa. Passiivi kertoo asioista yleisellä tasolla. Tasolla, joka ei kosketa ketään. Puhu henkilöistä, sinusta, äidistäsi tai naapurista nimellä ja anna esimerkkitarinalle lähestyttävät kasvot.
Käytä asiantuntijoita
Lundbergin kirjaa lukiessa tajusin, että sitaatit ovat valitettavan usein pelkkää täytettä. En itsekään ole kirjoittaessa aina miettinyt sitaatin tarpeellisuutta ja sen välittämää asiatietoa. Olen vain halunnut rikastaa tekstiäni. Tätä voisi sanoa sitaattien väärinkäytöksi. Tarpeellinen sitaatti sen sijaan tuo tekstiin uskottavuutta, näkökulmaa ja mielenkiintoa. Lundberg muistuttaa kirjassaan, että sitaatteja käytettäessä täytyy aina tehdä selväksi kuka puhuu.
“En kasta kynääni mustepulloon, vaan elämääni.” -Blais Cendras
Älä yritä kirjoittaa aiheesta, joka ei kiinnosta ja johon et paneudu. Kuinka voisi odottaa lukijalta ajankäyttöä tekstin parissa, johon kirjoittajakaan ei ole aikaansa uhrannut? Blais Cendras on sanonut “en kasta kynääni mustepulloon, vaan elämääni.” Älä sinäkään kirjoita kirjoittamisen vuoksi vaan kerro sanottavasi!
Kirjoittajan kompastuskivet
Lundberg listaa 12 todennäköisintä syytä, miksi kirjoittaja epäonnistuu. Löysin näistä 12sta monta kohtaa, joihin olen kompastunut ja osaan kompastun jatkuvasti. Minulle vaikeuksia tuottaa jutun rajaaminen, siksi usein kirjoitan liian pitkästi. Toistan asioita helposti enkä ole huomannut sitä ennen kuin luin kirjoita, vaikuta, menesty! kirjan esimerkkejä. Suosittelen sinuakin tutustumaan Lundbergin listaamiin yleisimpiin virheisiin – ehkä ymmärrät mikä on mennyt pieleen ja mitä on muutettava.
Proakatemialla opiskellessani olen käynyt monisssa erilaisissa verkostoitumistilaisuuksissa. Ollessani Akademy 2010 Seminaarissa tapasin monia hienoja ihmisiä, joista osasta on tullut kavereitani seminaarin jälkeen. Seminaarin iltabileissä tuli tavattua myös Nokian open source community manager Knut Yrvin.
Knut oli mielettömän hauska tyyppi, jonka kanssa oli helppo jutella ja heittää läppää. Mies mainitsi myös osaavansa tanssia, mutta enpä sitä kauheasti noteerannut ihmeellisenä asiana, kun miehen kroppa ei mitenkään atleettiselta näyttänyt. Voi kuinka väärässä olinkaan!
Pari kuukautta seminaarin jälkeen kaverini Jonas Müller lähettää minulle viestin: ”Katso tämä video”. Avasin videon ja olin lentää selälleni. Knut tanssii Norjan Talentissa! Mikä parasta, mies ei nolaa itseään, vaan tanssii todella hyvin ja pääsi jopa finaaliin asti!
Täytyy pitää silmät auki – eihän sitä koskaan tiedä, kenet sitä seuraavaksi kohtaa.
LinkedIn: Ilkka Sallinen
Twitter: ilcaccio
Kesällä saa myös rentoutua..
Ohhoh, olipahan muuten pläjäys! Viikko sitten tiistai-iltana töiden jälkeen riisit kattilassa muhimassa päätin katsoa onko mailissa mitään uutta, ja olihan siellä. Nimittäin pyyntö siitä, että olisi minun vuoroni kirjoittaa oma blogikirjoitukseni, ja vielä ensimmäinen koskaan kirjoittamani. :) Oikeastaan itselleni syntyi pieni paniikki, koska aika moni asia alkaa näin loppukesästä painaa taas päälle (tuttu tunne useimmiten itsellä). J Italiaa opetellessa, päivätöitä tehdessä ja kaikkea muuta kesään kuuluvaa hommatessa ajan tehokas käyttö helposti unohtuu. Tai tämmösillä helteillä tuntuu jo kohta aivotkin sulavan..
Mutta vaikka kiire vähän paina päälle on syytä aina muistaa rentoutua ettei pala loppuun, ja onhan sentään kaikkien aikojen lämpimin kesäkin vielä, että tarkenee! Tätä rentoutumista ajatellen toteutimmekin juuri, lähes koko tiimin kesken, mökkipaja-viikonlopun. Saunoimme, uimme, kalastimme, jaoimme kesän kuulumisia, söimme hyvää grilliruokaa ja virvokkeita sekä teimme kaikenlaista mikä mökkeilyyn liittyy. Sunnuntaina lähtöä tehdessämme monesta huomasikin, että tarpeeseen se tuli! Aivot saivat tarvitsemansa levon. :)
Kesän alkaessa pikku hiljaa näyttää merkkejä siitä että se alkaisi ainakin lomien ja useamman tiimiläisen kesätöiden osalta olevan kohta päätöksessä, kannattaa pyrkiä vielä rentoutumaan hyvin. Keho ja mieli levänneenä, mutta silti virkeänä on paljon mukavampi antaa täys 100%:n panostus tiimillekin tulevaksi syksyksi ennen seuraavia lomia.
Joten mikä sinua rentouttaa eniten tai ylipäätään ilostuttaa eniten, tee se ennen kuin kesä on taas ohitse! Syksyn pimeinä aikoina energiavarantoja tulee tarvitsemaan. Lupaa itsellesi kiireistä huolimatta edes kerran tai pari kertaa viikkoa kohden vielä, että hemmottelet itseäsi vain olemalla, urheilemalla tai rellestämällä, tai jollain ihan muulla tavalla mikä sitten sattuukin kullakin toimimaan!
Vielä hyviä fiiliksiä voi hakea seuraavasta hieman vanhemmasta, klassikoksikin muodostuneesta musavideosta.. enjoy: DJ Jazzy Jeff & The Fresh Prince – Summertime
Flow – pohjattoman energian lähde
Mitä Flow on?
Se on tunne siitä, että kaikki sujuu, kaikki toiminta keskittyy vain yhteen asiaan. Ajantaju katoaa ja sitä tuntee pelkästään iloa koko elimistössä, se on se hetki jolloin tuntuu, että kaikki on mahdollista. Itselläni tämä tunne tulee kaikista vahvimmin esiin esimerkiksi teatteria tai musiikkia tehdessäni ja tänä kesänä olen myös työssäni huomannut, kuinka flown pystyy saavuttamaan myös tavallisessa asiakaspalvelutyössäkin, jos niin vain haluaa. Myös mielenkiintoisten ihmisten kanssa keskusteleminen sekä pelkojen voittaminen saa minut flow-tilaan.
Nykyajan suorituspaineet asettavat kuitenkin mielestäni liikaa paineita flow:n syntymiselle. Mielestäni työelämässä ja varsinkin bisnesmaailmassa pitäisi korostaa enemmän tekemisen iloa ja unohtaa suorituskeskeinen työtapa. Uskon, että parempia suorituksia tulee, kun olosuhteet niiden syntymiselle ovat jokaiselle mieluisat. Itse nauttisin kaikista eniten olla työssä, jossa voisin tehdä montaa eri asiaa kerralla ja saisin nauraa. En halua rutinoitua, mutta haluan kuitenkin tietää asioista paljon.
Olen elementissäni tehdessäni teatteriin, musiikkiin tai muuhun showbisnekseen liittyviä projekteja ja joskus olen pelännyt että olenko liian boheemi ihminen bisnesmaailmaan, koska teen paljon asioita pelkkien tunteiden pohjalta. Toisaalta olen myös määrätietoinen ja haluan saada paljon ja suuria asioita aikaiseksi. Tähän väliin olen löytänyt flow-tilan hyödyntämisen, se mahtava fiilis, joka tulee minulle mieleisten asioiden tekemisestä auttaa pääsemään yli niistä bisnesmaailman haasteita, jotka koen olevan minulle vieraita ja vaikeita.
Olen luonteeltani myös aikamoinen stressaaja ja kesätöissäni tekemäni vastuutehtävät ja firmatoiminnan yhdistäminen meinasi uuvuttaa minut täysin. Stressasin tekemättömistä asioista ja en jaksanut mitään. Tuntui kun tekisi kaikkea vain puoliksi hyvin, vaikka haluaisi tehdä täysillä. Jossain vaiheessa kuitenkin pakotin itseni muistelemaan, miksi teen mitä teen ja huomasin, että olin kokonaan unohtanut nauttia saamastani vastuusta ja tekemistäni projekteista, vaikka alunperin olinkin todella onnellinen kaikista niistä. Pääsin tilanteen yli, kun rupesin taas etsimään niitä työssä syntyviä flow-tilanteita, joista tulee hyvä olo ja nyt jälkikäteen oikein ihmettelen, että miksi olinkaan niin väsynyt. Nyt tajuan pysähtyä tilanteisiin, joissa viihdyn ja otan niistä kaiken irti ja pyrin havaitsemaan ne mahtavat hetket, joiden synnyttämä flow vie minua eteenpäin ja antaa runsaasti energiaa.
Nämä ajatukset syntyivät luettuani Mihaly Csikszentmihalyin kirjan Flow-elämän virta ja suosittelen lämpimästi samaista kirjaa kaikille. Minun silmäni ainakin aukesivat sille, kuinka hyvä flow vie elämässä eteenpäin.
Kannustan kaikkia etsimään niitä hetkiä, jotka saavat aikaan mielihyvää ja ennen kaikkea nauttikaa siitä mitä teette!
Ystäväyrittäjyyden ROI
Ystäväyrittäjiin olen kuulunut reilun kuukauden, mutta aktiivinen olen ollut vasta kaksi viikkoa. Tänä aikana olen toiminut sivuston isäntänä, eli avannut ja osallistunut keskusteluihin, blogannut sivustosta kerran ja tavannut kahdesti yrittäjiä, jotka vaikuttavat sivustolla.
Tulokset:
- Neljästä projektista on alustavasti sovittu. Mitään näistä ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta näyttää kyllä hyvältä toteutumisen suhteen.
- 2 tapaamista on tulossa uusien tuttavuuksien kanssa.
- Paljon uusia verkostoja joita voin suositella eteenpäin ja jotka suosittelevat minua eteenpäin.
- Lisää kontakteja facebookiin & LinkedIN:ssä.
- n.10 uutta seuraajaa Poikkeaman fb-ryhmälle.
- 50 + Uutta kävijää blogiimme.
- Olen järjestämässä 17.9 tapahtuvaa ystäväyrittäjyys verkostoitumistapahtumaa.
Mielestäni sangen hyvä ROI (Return On Investment), joka on mahdollista myös sinulle mikäli vain aktiivisesti osallistut toimintaan.
LinkedIn: Ilkka Sallinen
Twitter: ilcaccio
Reilu kuukausi sitten liityin facebookissa Eero Leppäsen perustamaan ryhmään FRIENDTREPRENEUR-YSTÄVÄYRITTÄJYYS. Ryhmä vaikutti aivan perinteiseltä facebook ryhmältä, jolla on kiva nimi, mutta ei oikein muuta mitään erikoista. Ensimmäinen vilkaisu saikin minut kammoksumaan koko sivustoa, sillä yrittäjät postailivat mainosluontoisesti omista palveluistaan. Tuntui, että paikka on selkeästi täynnä henkilöitä, joita kiinnostaa pääosin omien palveluittensa myynti. Kysymys ”Onko tämä ystäväyrittäjyyttä?” soi päässäni ja tätä kritisoinkin keskustelussa, jossa mietittiin, että puuttuuko ryhmästä jotain.
Se, mikä erotti sivuston positiivisesti edukseen oli keskustelu. Ne alkoivat isäntien aloittamina ja saivat aikaan useita vastauksia. Joitain hyviä vinkkejä poimin sieltä ja aloin pitämään ryhmästä. Mietinkin, että olisi hienoa olla isäntänä jonain päivänä. Pari viikkoa tämän jälkeen huomasin, että sivustolle haettiin isäntää. Hain sinne ja pääsin, olin päässyt tavoitteeseeni.
Kokemus isännänroolista on ollut positiivinen. Olen saanut keskusteltua kiinnostavista asioista ja tullut myös tutustutta uusiin ihmisiin. Joidenkin kanssa tulen varmasti tekemään bisnesta tulevaisuudessa ja muutaman heistä tulen tapaamaan lähiviikkojen aikana ja innolla odotan mitä tapaamisista seuraa. Viikon isäntänä olon jälkeen aloin kuitenkin miettimään sitä, mitä ystäväyrittäjyys tarjoaa nyt ja mitä se voisi tarjota.
Ystäväyrittäjyyssivuston mahdollisuudet
Ystävyysyrittäjyys tarjoaa nyt:
- Paikan keskustella yrittäjyydestä vertaisten kesken.
- Mahdollisuuden tavata yrittäjiä useilta eri toimialoilta ja verkostoitua
- Uusia ideoita
Ystäväyrittäjyys voisi kuitenkin tarjota paljon enemmän kuin mitä se nyt tarjoaa. Esimerkiksi se voisi tarjota mahdollisuuden tehdä yhteishankintoja. Niiden avulla kaikki ystäväyrittäjät saisivat palveluita tuntuvasti halvemmalla. Mitä jos ilmoittaisit, että olet ostamassa mainostilaa ja moni muu yrittäjä olisi ostamassa mainostilaa samasta paikasta. Ystäväyrittäjillä olisi paljon paremmat neuvotteluasemat kuin jos he ostaisivat mainostilaa erikseen. Ystävyysyrittäjyys voisi tulevaisuudessa tarjota myös liidejä, mutta se vaatisii myös sen, että yhteisöä täytyy kehitettää rajusti.
Jos kehittäminen jätetään pelkästään kaikkien ryhmässä olevien vastuulle, kehitystä ei tapahdu niin nopeasti, kuin jos pieni ryhmä olisi kehittämisestä vastuussa. Ystäväyrittäjien pitäisi myös tuntea toisensa paremmin, että liidejä olisi mahdollista toisilleen jakaa. Toivonkin, että ystäväyrittäjät tapaisivat parin kuukauden sisällä ja miettivät mitä kaikkea voisimmekaan yhdessä saavuttaa.
Mahdollisuuksia meillä on vaikka mihin!
LinkedIn: Ilkka Sallinen
Twitter: ilcaccio
Alitajunnalla tulevaisuus todeksi
Minusta tulee yrittäjä. Päätin tuon jo jonkin aikaa sitten, mutta se ei ole tässä olennaisinta. Olennaisempaa on omien tulevaisuus skenaarioiden todeksi muuttaminen. Akatemia on tässä aivan huippu paikka, ainakin teoriassa, sillä voit tehdä mitä vain. Kaikki riippuu itsestä – ei tarvitse olla artesaaniopiskelija myydäkseen koruja. Yksi syy kovaan yrittäjyystahtooni on nimittäin rakas ajanvietteeni – leivän leipominen. Tavalla tai toisella tulen tuon taitoni vielä liiketoiminnaksi muuttamaan.
No, olen pälpättänyt leivästä ensimmäisestä Akatemia päivästäni lähtien – ja kyllä, puhun siitä edelleen. Kuitenkaan mitään ei ole vielä tapahtunut, ainakaan mitään liiketoiminnallista. Miksei? No alkuunhan kaikki oli hankalaa, kun ei vielä tuntenut muita ja sitten vain pohti kaikkea turhaa ja ujosteli suotta. Toinen seikka, mikä minua viivyttää on kai se itsestä lähtevä rohkeus ja tekemisen tarmo – pitäisi jaksaa nähdä vaivaa.
Esimerkiksi tiimimme Laura on lähtenyt hienosti viemään eteenpäin videokuvausunelmiaan ja saanut jo palkkaakin tuosta kertymään. Olenko sitten vain liian ryhmä riippuvainen, enkä osaa lähteä yksin puskemaan eteenpäin? Yksin on paljon helpompi lannistua vastoinkäymisten ja ongelmatilanteiden edessä. Alkaa pohtia, jaksaako tätä yrittää, kun muitakin projekteja olisi käynnissä.
No, onneksi asia ei ole aivan noinkaan. Akatemia on myös siitä ihmeellinen paikka, että täällä kulkee maagisia verkostoja. Toisella Akatemian vanhoista tiimeistä, WeDesignillä, on ollut kahvila, Kahvipapu, jo jokusen aikaa hallinnassaan. Olen koko ajan ajatellut uusien ”pinkkujen” perivän tämän, ja märehtinyt asiaa mielessäni. No, mutta hei! Yksi päivä kyseisestä kahvilasta vastannut Haaraojan Ville tuli tarjoamaan tätä minulle – nyt vihdoin ehkä leivän puhumisesta päästään liiketoimintaan.
Toki on paljon selvitettävää edessä ja nyt metsästänkin elintarvikehuoneistoa, missä tuota leivontaa voisi harjoittaa hygieenisesti. Tähän antaa kannustusta se ajatus, että voin hyödyntää kyseistä tilaa myös Akatemian jälkeen toisen kahvilan toiminnassa. Sijoitan siis tulevaisuuteeni.
Ja kyllä se tulevaisuus aina tulee lähemmäs, vaikkei juuri leipää projekteissaan leipoisikaan. Usein tulee nimittäin huomattua, kuinka projektista kertyi hyödyllisiä taitoja tulevaisuuteen. Lähiruokaprojekti, kansainvälisyys, talkkaripalvelu ja jopa Ankkarallin karkkimyynti – kaikesta löytää tehtäviä, joiden hallitseminen on myöhemminkin tärkeää. Ehkei olennaisinta olekaan toimia Akatemia-aikana suoranaisesti unelmatyössään, vaan tärkeämpää on se, että on edes joku kuva tuosta tulevaisuudesta. Sitten ei ole niin lukkiutunut omiin projektikuvitelmiinsa, ja lähtee avoimesti muuhunkin toimintaan mukaan. Ja kas vain – kyllä se alitajunta vain keksii aina jostain jotain tekemistä mikä liittyy elintarvikkeisiin!
Marika~
